valkoinen siveltimen veto ympyrä

Lotta + Jooga

Rakennan joogan kautta selkeämpää suhdetta paitsi itseeni myös koko maailmaan ja muihin ihmisiin. Voi kuulostaa isolta, mutta ollakseni rehellinen, näin koen asian olevan.

Jooga saa minut opiskelemaan ja toisaalta etsimään omaa tapaani sanoittaa. Kunnioitan joogan historiaa ja pidän filosofian opiskelua merkittävänä osana joogaharjoitustani; olen kiitollinen siitä, miten paljon voimme nykyään omaksua tietoa ja kirjoituksia joogasta myös omalla äidinkielellämme. Sanottakoon vielä, että “minun joogani” on elävä kokonaisuus, jossa en pyri eristäytymään mistään tai julistamaan mitään yhtä totuutta – sitä vastoin tuntuu, että luottamus siihen, että voin ilmentää omaa itseäni juuri sellaisena kun kussakin hetkessä ja tilanteessa olen, osana valtavaa elävää organismia, kasvaa pikku hiljaa ja opin esittämään etenkin itselleni yhä kiinnostavampia kysymyksiä, joihin alkaa sitten taas etsiä vastauksia. 

Jooga on opettanut rehellisyyttä; muistan kuinka eräs opettajistani sai minut aikanaan todella sitoutumaan harjoitukseeni ja vähitellen kun istuimme kerta toisensa jälkeen uuteen alkumeditaatioon, asiaa sen enempää pohtimatta, huomasin sanottavani harjoituksen ensimmäisen hetken aina niin, että “nyt en kuseta mitään, mä ole tässä”. Sittemmin tuo lause on alkanut elää itseään todeksi ja välillä aina on kiva huomata se, vaikka itse lausetta ei tulekaan enää niin ahkeraan toisteltua. Omilta opettajiltani olen saanut arvokasta tukea omalla polullani (kiitos mm. Sonja Smederevac, Marjo Wuorisalo, Michael Cramm, Mia Jokiniva, Satu Tuomela, Matti Rautaniemi). Puhelen heille edelleen usein mielessäni ja välitän sanattomia kiitoksia, kun saan oivalluksia vuosia vuosia sitten itämään jätetyistä siemenistä. 

Olin nuorena hyvin omistautunut harjoittaja ja pidin tuolloin vahvaa itsekuria suurimpana hyveenäni, uskalsin priorisoida oman harjoittamisen korkealle ja laitoin itseni likoon; sittemmin olen kiittänyt omia opettajiani erityisesti tuon kovan kuoren sulattamisesta ja rentouden ja luottamuksen opettamisesta, rauhallisemmasta tahdin tarjoamisesta ja siitä, että uskallan tätä nykyä antaa asioille aikaa ja nauttia myös matkasta. Ymmärrän, ettei minun tarvitse valita askeettista ja kovaan kuriin perustuvaa elämäntapaa, vaan jooga tarjoaa myös muunlaisia polkuja ja vaihtoehtoja, joihin esimerkiksi perhe- ja bändielämän sovittaminen on mahdollista.

Pohdin ehkä joskus liikaakin. Siksi joogaan. Ja soitan. Kehollisuuden täysi kokeminen tai musiikin luominen rakentavat jotain hienovaraista siltaa eri maailmojen tai tasojen välille, joiden rajapinnoilla koen elämäni tapahtuvan. Välillä tuntuu, että on ihan ytimessä ja sitten toisena päivänä taas arjen asiat ja menot vyöryy päälle ja harjoittelen hoitamaan asian kerralla ja pysymään sovituissa asioissa kiinni. Ollakseni jälleen rehellinen, minun olisi helpointa välillä vetäytyä vähäksi aikaa vaan haahuilemaan ja käymään ajatuksia läpi. Mutta toisaalta olen tyytyväinen siihen, että olen oppinnut vähitellen paremmin ja paremmin yhdistämään eri maailmat yhteen: hoitamaan sovitut työt, laskut ja lapsen harrastukset samalla kun pidän kiinni omasta harjoituksestani, joogan opiskelusta, soittamisesta ja kaikesta siitä, mikä ruokkii (paikoitellen ei niin tuottavaa, mutta henkisesti rikastuttavaa) luovuutta. Olen oppinut, että valitsen joogan, kerta toisensa jälkeen, kaikesta huolimatta.

“Oppilailleni haluan olla aina täydellisen läsnä (ja siksi on tärkeää osata sanoa joillekin asioille myös ei). Suurimmaksi osin se onnistuukin.”​

Pidän siitä, että olen löytänyt hiljaisuuden ja olemisen potentiaalin. Olen oppinut harjoittamaan joogaa ja tekemään asioita kuluttamatta kaikkea energiaani. Olen kiitollinen esikuvilleni, jotka elävät intohimioisesti omaa elämäänsä kuitenkaan kuluttamatta itseään loppuun. Päivä päivältä osaan arvostaa syveneviä ystävyyssuhteitani, rakkaussuhdetta sekä äitiyttä enemmän ja enemmän. Joka päivä sanon näille asioille, että kyllä, sitoudun. Joka päivä, ja teen sen ilolla. Jos elämässäni jokin asia saa minut empimään, kun kysyn että sitoudutko tähän, niin tiedän, että on aika ottaa asia syvempään tarkasteluun ja ehkä jättäytyä jostain pois. Enää ei ole pakko olla joka paikassa ja kaikessa mukana. Se on rauhoittavaa ja koen että myös opettajana harppasin kolme askelta eteenpäin oivallettuani tämän. Oppilailleni haluan olla aina täydellisen läsnä (ja siksi on tärkeää osata sanoa joillekin asioille myös ei). Suurimmaksi osin se onnistuukin. Välillä kun opetan, joku ajatus saattaa katkaista keskittymiseni hetkeksi, ja se on aina lahja, sillä se osoittaa miten syvästi keskittynyt olin vielä hetki sitten. Olen oppinut palaamaan ajatuksista hyvin nopeasti takaisin paikan päälle ja varmaan siksi kaikissa pienissä merkille pannuissa “hairahduksissa” on oma kutkuttava puolensa. Jos tiedät sen fiiliksen, kun vain olet, elät ja hengität, soitat saumattomasti bändisi kanssa yhteen tai vaan istut hiljaa osana maisemaa, mutta hereillä, avaat silmät tai suljet ne – sellaisissa hetkissä on taikaa ja niistä kun havahtuu niin ei voi olla kun että vau! Usein silloin asiat tuntuvat ohjautuvan uomiinsa ja pidän niistä rauhallisista, mutta täydellisen elävistä hetkistä. Hienoa on myös se, kun näitä hetkiä saa jakaa muiden kanssa. Siksi pidän myös siitä, että ihmiset kokoontuvat yhdessä esimerkiksi tekemään joogaharjoitustaan, meditoimaan, laulamaan ja soittamaan. Minulle intensiivisellä rokkikeikalla voi tapahtua tavallaan sama kuin ryhmän kanssa tehdyssä meditaatioharjoituksessa tai piirissä. Mutta sitten voi olla, että tulee taas uusi päivä, jolloin on ihan levällään. Sillon kannattaa alkuun vaan huokaista ja hengittää, asia kerrallaan, harjoitus ja oivallus kerrallaan. Eteenpäin!
eteenpäin taivutus, kädet kalliolla toinen jalka ilmassa

Jooga-koulutukseni

2018
EMBODIED YIN (syventävä)  // White Wolf, Liverpool
Satu Tuomela

2018
EMBODIED YIN OPETTAJAKOULUTUS // Authentic Flow
Satu Tuomela
Lina Jaarl (kiinalaine lääketiede)

2018
JOOGAOPETTAJAN JATKOKOULUTUS // Villa Mandala
Miia Jokiniva ja Jenni Morrison-Jack
Turvalliset avustuksen ja ensisijaiset linjaukset (2017)
Terapeuttinen jooga ja yksilön ohjaus (2018)

2017
RYT 200h // Authentic Flow
Satu Tuomela
Elisa Kuuttila (klassinen asana)
Matti Rautaniemi (joogafilosofia)

2017
YIN JOOGAN OPETTAJAKOULUTUS // Villa Mandala
Miia Jokiniva
Denis Vinokour (kiinalainen lääketiede)

2016 – 2018
RYT 500h // Yoga Source
Marjo Wuorisalo ja Michael Craham
Sami Mälkiä (Pranayama)
Lena Lavonen (Ayurveda)

Olen harjoittanut lukuisten eri opettajien kanssa pidempiä tai lyhyempiä periodeja, seurannut heidän työtään ja osan kanssa harjoitan edelleen säännöllisesti joogan eri osa-alueita. Arvostan heidän työtään hirmuisen paljon: Helen Noakes, Meri Mort, Elisa Kuuttila, Kirsi Tikka, Stefan Engström, Jouni Hallikainen, Marjo Wuorisalo, Michael Cramm, Matti Rautaniemi, Sonja Smederevac, Leticia Curiel. Lisäksi Ulla Laitinen on ollut tärkeä hahmo joogapolullani, sillä hän oli se, joka kerran kysyi, etteikö minun kannattaisi mennä ja opiskella syvemmin ja lisää.